Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
Digipalvelulaki ja esteettömyysdirektiivi laajenevat kesäkuussa 2025. Artikkelissa kerrotaan, keitä laki koskee myös jatkossa ja mitä saavutettavuusvaatimukset käytännössä ovat. Erityishuomiota kiinnitetään sähkö- ja äänikirjoihin.
Case-esimerkki Ylelle toteutetusta kieliteknologian projektista, jossa hyödynnettiin CLIP-tekoälymallia kuvahaun sujuvoittamiseen materiaaliarkistoista.
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Tekoälypohjaisilla tekstinlouhinnan työkaluilla laajoista tekstimassoista löydetään tekstisisältöön piiloutuvia tärkeitä havaintoja. Parhaimmillaan nämä oivallukset voivat jopa lisätä niitä käyttävien yritysten kilpailuetua.
Turun seudun joukkoliikenne Föli otti käyttöön Readitin (a.i.materin) valmistaman koneäänen pysäkki- ja muiden kuulutusten tekemiseen busseissa.
Työmarkkinatori paransi sivustonsa saavutettavuutta ottamalla käyttöön verkkosivulukijan. Sivusto on ensimmäinen, jolle suomenruotsalainen koneääni-Amanda tuli käyttöön.
Tuoreimmista Suomen Kustannusyhdistyksen neljännesvuositilastoista näkee, miten äänikirjat jatkavat edelleen suosiotaan. Artikkelissa enemmän Erin-ohjelmistosta ja koneäänistä, joiden avulla äänikirjan tekemistä voidaan sujuvoittaa.
Puhekäyttöliittymällä tarkoitetaan ihmisen ja koneen välistä käyttöliittymää. Vuorovaikutus laitteen kanssa tapahtuu tällöin puheella puheentunnistusta ja puhesynteesiä hyödyntäen. Artikkelissa tutustutaan puhekäyttöliittymän suunnittelun.
Asiantuntija-artikkelissamme käsitellään kieliteknologiaa. Lähdetään liikkeelle kielifilosofiasta ja esikoulutetuista kielimalleista, joista päästään käytännön kustannustehokkaisiin työkaluihin.
