Tältä näyttää uutismedian käyttö vuonna 2025
Tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat uutisiin enemmän kuin monissa muissa maissa. Samalla uutisten kulutuksessa näkyy digisiirtymä, somen roolin kasvu ja nuorten muuttuva uutiskäyttäytyminen.
Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2025 -tutkimus sekä siihen kuuluva Suomen maaraportti Uutismedia verkossa 2025 julkistettiin juhannusviikolla. Raportit tarjoavat ajankohtaisen katsauksen siihen, miten uutisia kulutetaan Suomessa ja maailmalla, missä muodossa, millä alustoilla ja kuinka luotettavina eri lähteitä pidetään. Tallenne tilaisuuden julkaisusta on katsottavissa Media-alan tutkimussäätiön YouTube-kanavalta ja maaraportti löytyy myös luettavana versiona. Kysely on toteutettu yhteensä 48 maassa, joten kokonaisuudesta saa myös hyvää näkökulmaa Suomen tilanteeseen verrattuna muihin maihin.
Luottamus suomalaisiin uutisiin pitää pintansa
Suomessa korostuu ihmisten luottamus uutisiin. Tämä on pysynyt hyvinkin stabiilina viimeisen kymmenen vuoden: vuonna 2025 67% sanoi luottavansa uutisiin, kun vastaava luku oli vuonna 2015 68%. Eli käytännössä muutosta ei ole tapahtunut luottamuksen suhteen. Luottamus uutisiin on ylipäätänsä pohjoismaissa hyvällä tasolla, kun taas esimerkiksi briteistä vain 35% sanoo luottavansa uutisiin.
Suomessa erityisesti Yleen luottaminen näkyy vahvasti. Enemmistölle nimittäin Yle on se uutismedian lähde, josta epäilyttävät tiedot käydään tarkastamassa. Maailmanlaajuisesti katsottuna noin 40% kertoo käyvänsä tarkistamassa uutisen luotettavasta lähteestä, jos epäilevät näkemäänsä tai kuulemaansa uutista. Kuluttajien mukaan uutisten luotettavuutta lisää ja voidaan lisätä sillä, että uutinen perustuu mielipiteiden sijaan faktoihin. Toimittajan henkilökohtaiset tunteet ja mielipiteet eivät saisi näkyä uutisessa, vaan sen tulee olla puolueeton. Faktan tarkastus ennen julkaisua on hyvin tärkeässä roolissa ja tähän liittyy myös läpinäkyvyys ja avoimuus. Uutisessa tulee olla avoimia siitä, mitä ei vielä tiedetä. Uutisissa arvostetaan, ja luotettavuutta kasvattaa, lisäksi originaali journalismi eli se, minkälaista syvyyttä, yksityiskohtia, tutkimusta, taustoitusta ja lähteitä jutussa käytetään. Haastatellaanko juttuun esimerkiksi asiantuntijoita tai silminnäkijöitä, eikä oteta lähdettä suoraan somesta tai julkaista somessa olevia tarinoita uudelleen “uutisena”.
Some on tärkeä osa uutismedioiden kanavia
Edelliseen viitaten hieman ristiriitaisesti: somessa uutismedioiden postauksista helposti lähestyttävät, tunteita herättävät ja viihteelliset aiheet saavat eniten huomiota. Journalistisesti tärkeämmät aiheet saavat vähemmän näkyvyyttä, koska kyseisiin postauksiin tulee yleensä vähemmän reaktioita ja jakoja. Algoritmit eivät ole tässä vastuullisia tiedonvälittäjiä, vaan ne luovat käyttäjälle omaa maailmankuvaa vahvistavaa kuplaa ja somefeediin ei enää tule uutisia ja aiheita tarpeeksi monimuotoisesti.
Sosiaalinen media on kuitenkin isossa roolissa uutismedioiden jakelukanavana, sillä suomalaiset seuraavat aktiivisesti perinteisiä uutismedioita ja toimittajia. Some on tällä hetkellä pääasiallinen uutislähde neljännekselle, 26 prosentille, suomalaisista nuorista aikuisista. Somen seuratuimmat uutismediat ovat järjestyksessä: Yle, Ilta-Sanomat, MTV ja Helsingin Sanomat. Seuratuimpien järjestyksessä näkyvät siis sekä luotettavuus että viihteellisyys. Someen liittyy lisäksi sisällöntuottajat ja somepersoonat, joista on tullut videopainotteisessa Tiktokissa ja Instagramissa yksi uudehko uutislähde. Suomessa kuitenkin perinteisiä uutiskanavia seurataan enemmän kuin poliitikkoja tai uutisista kertovia sisällöntuottajia, kun taas Yhdysvalloissa nämä ovat melko tasan.
Pääasialliset uutislähteet ovat verkossa ja somessa
Kuluttajien pääasialliset uutislähteet ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana ja eniten muutos näkyy painettujen lehtien osalta. Vuonna 2015 15 prosentille suomalaisista painettu lehti oli pääasiallinen uutislähde, kun vuonna 2025 se on sitä vain neljälle prosentille. Some taas on noussut suomalaisille pääasiallisena uutislähteenä viidestä prosentista 11 prosenttiin. Verkko ja some yhteenlaskettuna 46 prosentista 57 prosenttiin. Televisio ja radio ovat sen sijaan pysyneet hyvinkin stabiilina pääasiallisena uutislähteenä: tv oli vuonna 2015 30% ja nyt 32%, radio oli vuonna 2015 8% ja nyt 6%. Kun tarkastellaan kaikkia uutismedioiden käyttämiä kanavia yhdessä, Yle tavoittaa eniten suomalaisia. Tämän jälkeen tulevat Ilta-Sanomat, Iltalehti ja MTV.
Pääasialliset uutislähteet ovat muuttuneet niin ikään muissakin maissa eli kyseessä on laajempi muutos median kulutuksen suhteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa painettu lehti on ollut vuonna 2013 47% ja nyt 14%, TV ollut 72% ja nyt 50% sekä verkkosivut ollut 69% ja nyt 48%. Sen sijaan some on on nyt ensi kertaa ykköskanava 54 prosentilla, kun vuonna 2013 se oli 27 prosentille ensisijainen uutislähde. Some uutislähteenä on edelleen vain kasvusuunnassa. Yleisellä tasolla katsottaessa alle 40-vuotiaat suosivat somea ja käyttävät vähiten uutissovelluksia ja uutissivuja, joita taas yli 45-vuotiaat suosivat.
Generatiiviset chatbotit, kuten ChatGPT ja Gemini, ovat nousseet yhdeksi uutislähteeksi ja tulevat luultavasti vain kasvattamaan osuuttaan ajan myötä. Vuonna 2025 nämä ovat kuitenkin vielä pienessä osassa uutislähteenä. Ylipäätänsä kuluttajat ja lukijat kokevat epämiellyttäväksi tekoälyn käytön uutisten tekemiseen, sillä sen käsitetään olevan vähemmän läpinäkyvä, paikkansapitävä, luotettava sekä vinoutunut uutislähde. Toimittajan työkaluna avustavassa roolissa tekoälyn käyttöön suhtaudutaan myönteisemmin.
Uutisista ollaan kiinnostuneita, vaikka maksumuurit ja uutisten välttely ovat lisääntyneet
Kuten mainittiin, painetun lehden suosio on ollut jatkuvassa laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja toimitukset ovat joutuneet keksimään uusia tapoja pitää lukijoitaan. Verkkolehteen on ollut käytännössä pakko siirtyä ja sinne myös yleisö on ainakin näennäisesti halunnut siirtyä, sillä vain verkkolehteä lukevien osuus on kymmenen vuoden aikana tuplaantunut. Painetun lehden suosion lasku on kuitenkin tarkoittanut myös mainostulojen laskua ja tätä yritetään kompensoida verkkolehtien maksumuureilla.
Suomalaisista 21% kertoo olevansa valmis maksamaan verkkolehden jutuista. Verkkouutisista maksaminen keskittyy ylivoimaisesti eniten Helsingin Sanomiin. Maailmanlaajuisesti trendi on sama: suurin osa ei ole valmis maksamaan netistä luettavista uutisista, mutta he olisivat valmiimpia maksamaan, jos maksutavat ovat joustavampia tai maksulla saa jotain muutakin, kuten pääsyn useampaan lehteen.
Lisääntyneistä maksumuureista huolimatta suomalaiset ovat edelleen kiinnostuneita uutisista: 63% kertoo olevansa erittäin kiinnostunut uutisista ja 7% ei ole kiinnostunut. Kiinnostuksesta huolimatta uutisten välttely ja uutisväsymys ovat lisääntyneet. Maailmanlaajuisestikin katsottuna trendi on sama: jopa 40% kertoo välttelevänsä usein tai joskus uutisia. Enimmäkseen välttelijät ovat nuoria naisia. Pääsyynä uutisten välttelyyn on muun muassa se, että uutiset koetaan negatiivisiksi ja kuormittaviksi. Se vaikuttaa mielialaan, kun uutisten nähdään olevan täynnä huonoja uutisia sodasta ja politiikasta. Muita syitä on uutisten liian suuri määrä ja siitä seurannut uutisähky sekä uutisten kokeminen epärelevantiksi oman elämän kannalta tai jopa uutisten kokeminen epäluotettaviksi.
Uutissisältöjen kuluttamisen muodot muuttuvat
Loppuun vielä lyhyesti uutisten kuluttamisen muodoista. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kuluttajat tahtovat uutiset luettavassa muodossa: 55% mieluiten lukee, 31% katsoo ja 15% kuuntelee. Suomessa lukemista suositaan vielä laajemmin: 73% lukee, 13% katsoo ja 5% kuuntelee. Tekstimuotoa suositaan, koska omaa lukunopeutta voi säädellä, tekstiä silmäillä ja hyppiä uutisartikkelia haluamallaan tavalla. Suomessa uutisten katsomista ja kuuntelua suosivat eniten alle 25-vuotiaat, mutta silti heistäkin 64% lukee mieluiten.
Verkossa julkaistavat uutiset mahdollistavat myös eri kuluttamisen muotojen yhdistämistä. Tekstimuotoisen uutisen voi sekä lukea että kuunnella, tekstin joukkoon voidaan yhdistää videoita. Tai tehdä somenäkökulman huomioiden nousussa olevia videopodcastejä, jotka yhdistävät kuuntelun ja katselun. Videopodcasteissä etenkin somepersoonat ovat suuressa roolissa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että uutismedian kulutustavat ovat murroksessa, mutta perustarve luotettavaan, faktoihin pohjautuvaan journalismiin ei ole kadonnut. Somella on yhä suurempi rooli, mutta sen rinnalla säilyy, ja ehkä jopa vahvistuu, tarve vastuulliselle, läpinäkyvälle ja syvälliselle uutistyölle. Yleisesti ottaen uutismedioiden kuluttamisen muutos on globaali ilmiö, johon vaikuttaa muun muassa teknologian kehitys. Jäädään siis seuraamaan, mitä tämä tarkoittaa suomalaisille mediataloille tulevina vuosina ja havainnoidaan mielenkiinnolla omaa uutismedioiden kulutusta!
Lähteet Media-alan tutkimussäätiöltä: https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/raportit/reuters/suomalaisista-valtaosa-luottaa-uutisiin-ero-luottamuksessa-kasvanut-oikeiston-ja-vasemmiston-valilla/
Sinua saattaisi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit: